Rakkaalla lapsella on monta nimeä

Rakas hauvani täytti tänään vuoden, ja muo iha hävettää kun olin jotenkin ihan varautunu siihe että se täyttää vasta torstaina, vaikka ihan hyvin tiesin että sillä on 12.3 syntymäpäivät. Joku ajatuskatkos mulla varmaan. Asiahan selvis mulle kun käytiin ostaa sille lahjaa ja äiti kysyv et voiko antaa sen jo ni oli et ei ku vast torstaina.... :DD noo eipä siinä mitään.

Aattelin tässä kertoo mun ihanasta hauvastani vähän kun se kuitenkin aina kurkkailee mun kanssa täällä bloginpuolellakin kun se on niin suloinen että voisin ottaa vaan sen kanssa yhteiskuvia. Haettiin siis meidän pieni villakoiran pentu viikko ennen juhannusta. Nimekseen se sai Fästi mutta iskän mielestä se on liian vaikee nimi niin se sanoo sitä roopeks, no roopesta on nyt tullu mulle rolle joten sillä nyt on muutama nimi jolla sitä kutsutaan. Ja niinku otiskko sanoo niin rakkaalla lapsella on monta nimeä.

Fästi on alkuperältään tuotu virosta niinku meijän kaks edellistäkin villakoiraa. Meijän vanha koira kuoli vappuna parivuotta sitten ja äiti vakuutti ettei oteta enään ikinä koiraa, pikkuhiljaa äiti kuitenkin muutti mieltä ja oltiinki jo ettimässä netistä sopivaa koiraa meille.  No vihdoin tärppäsi ja heti kuvan nähtyä tiedettiin että toi on meidän koira!

Fäst on siis tuotu veljensä kanssa virosta, muut pennuista myytiin virossa. Mulla on kuitenkin aina jonkinlainen pelko siitä kun ei ole nähnyt koiran vanhempia mutta myyjät olivat tosi asiallisia eikä mitään erikoista ole ilmennyt.Sillä on takajaloissa vaan joku vika että välillä kun sen nousee makuu asennostaan linkkaa toista takajalkaansa mutta se ei kestä pitkään. Se sai myös kesällä turpaan kissalta joten sillä on mennyt toisestä silmästä kyynelkanavat. Se ei ole syönyt yhtäkään kenkäparia, se vaan kanniskeli niitä ympäri kämppää ja repi kukkaset aina maljakosta ja levitteli niitä ympäri kämppää, meidän valkonen pörrömattokin oli herran lemppari wc mutta muuten se on ollu todella kiltti ja ihastuttava koira.

Oon sen kanssa muutaman kerran käyny koirapuistossa mutta musta tuntuu että täällä käy hirveen usein vaan isoja koiria siellä jotka ei oikeen tykkää fästistä niin raasu meinaa saada vaa turpaansa niiltä.

Fästi on todella samanlainen ku minä itse. Se on tyhmä ku saapas, kerjää aina huomiota ja kova poika itkemään ja rakastaa pussailemista yli kaiken :D Joskus iha ihmettelen miten koira voikin olla niin samanlainen ku omistajansa. Voisin kirjottaa Fästistä vaikka romaanin tänne mutta ehkä mä lopetan tän tähän :)